Perjantai-iltana oli kissoilla jännät paikat. Tupa täyttyi Jussin insinöörikavereista! Jo ensimmäisen ilmestyessä ovesta tuli Cisselle kiire mamin syliin, mutta yhteen nyt tottuu nopeasti. Tilanne muuttui, kun ovesta tulikin Jussin vanavedessä useampi karvanaama. Äkkiä sohvan taakse piiloon! Vanhat konsultit ovat jo tottuneet kaikenlaiseen, ja kävivät vain nuuhkimassa ja hakemassa pienet rapsutukset.

Itse pakenin punttisalille, ja sieltä kotiuduttuani oli insinöörilauma muuttunut sekä humalaiseksi että puolipukeiseksi. Sängyllä oli vaatekasoja, joiden päällä konsulttien kelpasi pötkötellä. Cissekin oli reipastunut jonkun verran, ja uskalsi jo tehdä tuttavuutta huojuvien miesten kanssa. Välillä piti tosin paeta työhuoneen turvaan, kun heviä metallia kuunneltiin (Cissen mielestä) turhan isolla volyymilla.

08022008059.jpg

Lauantai meni sekä itsellä että kissoilla edellisen illan hulinasta toipuessa, ja sunnuntaina olikin vuorossa TUROkin järjestämät Kissanpäivät VPK-talolla. Paikalla oli itämaisia pitkä- ja lyhytkarvoja, ja Velokattikin oli yhdelle kasvattajalle tuttu. Hän arvasi heti mistä Cisse on peräisin, kun kerroin mikä on karvan väri. Myös Black Belle's -kissoja oli pari, mutta omistaja ei sattunut juuri silloin olemaan paikalla kun minä siinä palloilin.

Yhden kasvattajan kanssa juteltuani innostuin itsekin näyttelystä. Kotiin tultuani (ja krapulaiselle insinöörille pizzaa haettuani) lähdin lenkille ja juorusin Annen (Cissen kasvattajan) kanssa puhelimessa tästä näyttelyasiasta. Tämän lopputulemana maksoin TUROKin jäsenmaksun ja näyttelymaksun, ja alan jännittää maaliskuun lopun näyttelyä. Se järjestetään sopivasti Turussa, ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Cisse jo harjoittelee näyttelykissana oloa, ja venyttelee itseään mahdollisimman pitkäksi kylppärin lattialämmityksen päällä.

10022008062.jpg