Viikko meni töihin totutellessa, ja otin perjantapäivän vapaaksi. Porsche-clubin ratapäivät Ahvenistolla oli pe-la, ja odotin jo aivan mielissäni uusien renkaiden testailua ja possukavereiden tapaamista. Jussi lähti torstaina pääkaupunkiseudulle tekemään viimeiset viilaukset autoon, ja tarkoitus oli lähteä heti perjantaiaamuna ajelemaan Hämeenlinnaan.

Torstaina pakkailin, siivoilin ja olin menossa joskus iltayhdeksän nurkilla saunaan, kun puhelin soi. Jussi siellä soitteli Turun moottoritien väärästä päästä ja ilmoitti, että ratapäivät on peruttu. Veto oli autosta loppunut, ja siellä odoteltiin hinausautoa saapuvaksi. Pikadiagnoosi oli joko kytkimen tai kardaaniakselin hajoaminen, ja sellaista vikaa ei ihan hetkessä korjata. Etenkin kun kello oli jo miltei yö. Hinuri vei auton kaverin pajalle, insinööri itse otti taksin hotelliin (ja siellä oluen tai kaksi), ja itse marmatin IRC-kanavalla, että meitä ei sitten apparalla näy. Peruin kissanhoitajan ja olin muutenkin maani myynyt...kunnes team Porovaaran toinen osapuoli ilmoitti, että hänen possunsa (lempinimeltään Black Adder) on muuten ihan toimettomana kumpanakin päivänä. Että paikalle vaan, auto kyllä löytyy. Mietin hetken, aktivoin kissanhoitosuunnitelman taas ja kömmin petiin joskus puolenyön jälkeen. Cissellä oli sivunmennen sanoen jonkunlainen sympatiahepuli, se juoksenteli häntä pulloharjana pitkin huushollia ja käyttäytyi muutenkin ihan oudosti.

Perjantaina huristelin Golfilla pelipaikalle, ja tottelin kiltisti "Alueelle ajo sallittu vain Porscheilla"-kylttiä. Palloilin orpona piruna hetken, hain Kristianilta auton avaimet ja osallistuin ohjaajakokoukseen. Sitten vaan radalle, kunhan ensin oli selvitetty miten ajoneston saa pois päältä. Auto on samanlainen 951 kun meillä, mutta hiukan uudempi. Ja yhtä känkkäränkkä, viikonlopun vikalistaan kuuluivat aukeamattomat ikkunat ja toimimaton ilmastointi. Mutta tämä yksilö kuitenkin kulki, ja opettajien kanssa kiersin rataa aamupäivällä ohjauskeilojen opastamana. Opeilla ei ollut mitään moitittavaa, joten ilmeisesti ajolinjat alkaa olla suurinpiirtein hallussa. Palautin auton oman vuoroni jälkeen, ja annoin vikaraportin - aikaisemmin mainittujen ilmastoinnin ja ikkunoiden lisäksi mielestäni jarrrut puolsivat ja olivat hiukan pehmeän oloiset. Ja pakenin paikalta hakemaan Jussia rautatieasemalta.

Iltapäivä sujui samoissa merkeissä - ajelimme Jussin kanssa "bläkkiksellä" kumpikin vuorollamme, ja lämmintä riitti. Pilviä kuitenkin kerääntyi taivaanrantaan, ja kun oli oman viimeisen ajovuoroni aika, alkoi kolmannen kierroksen jälkeen sataa. Kurvasin samantien takaisin varikolle, sillä lainapossulla liukastelu ei todellakaan kiinnostanut. Olisi äärinoloa jysäyttää kaverin auto kaiteisiin... Lisäksi mittaristoon oli syttynyt punainen "Bremsbelag"-valo, johon en vanhasta tottumuksesta reagoinut ollenkaan. Omissa autoissa kun toisessa tuo valo paloi jatkuvasti, ja toisessakin anturin kunnosta johtuen satunnaisesti. Tässä kyseissä yksilössä se tosin tarkoittikin oikeasti jotain, ja Kristian sai pe-iltana metsästellä autoonsa uudet jarrupalat. Taas kerran huomattiin possuihmisten solidaarisuus - varaosat löytyivät ilman suurta vaivannäköä.

Nokka kohti rataa, tässä vaiheessa ohjaajan kanssa
possut_jonossa.jpg

 

Jussi ja bläkkis varikkosuoralla
blakkis_radalla.jpg

Nokian navigaattorista huolimatta löysimme perille Aurojen mökille, ja vietimme illan saunoen ja syöden. Koko porukka oli harvinaisen väsynyttä, joten yöpuulle kömmittiin melko ajoissa. Eikä edes kauhean montaa saunakaljaa tainnut miehillä kulua. Vettä tuli koko illan, mutta lauantaiaamu valkeni onneksi miltei pilvettömänä. Varikolla odottikin "bläkkis" ja uudet jarrupalat, jotka siis piti asentaa paikoilleen. Racing-clubilaisten pilttuusta lainatun tunkin avulla auto ilmaan, rengas irti ja palat paikoilleen. Paitsi että ei se niin helposti käynytkään, apuun tarvittiin muun muuassa rälläkkää. Racing-tapahtumaa järjestelevä Kristian ei paljoa välittänyt autoa huoltavien Jussin ja Teemun puuhista, vaikka auton vieressä oli vasaraa ja ruuvaria ja kumihanskaa(!). Rälläkän näkeminen sen sijaan sai naaman hiukan kalpenemaan, ja kommentti olikin "nyt Jussi hei oikeasti, mitä sä aiot ton kanssa?". Hymy palasi kasvoille kun paljastui, että auton sijasta ne uudet palat kaipasivat vähän väkivaltaa.

Asentajat hakemassa rälläkkää
blakkis_ilmassa.jpg

 

Konfigurointivasara?

jussi_asentaa.jpg

Päivä sujui miltei kuten edellinenkin - aurinko paistoi, ja rataa kierrettiin omilla ajovuoroilla. Tällä kertaa ei tarvinnut opettajaa ottaa kyytiin, ja nopeusrajoituskin oli hiukan suurempi. Ja vikalistaan lisättiin toimimaton kattoluukku, joten kabiinissa tuli tosissaan hiki. En oikein uskaltanut painella laina-autolla ihan omia rajoja rikkoen, ja jarrut oli vieläkin mun mielestä turhan pehmeät. Tai sitten en vaan runtannut poljinta niin kiukulla pohjaan kun mitä olisi pitänyt... Etenkin Tarun mutka pelotti, siihen tultiin (mukamas) kauhean lujaa ja auto puski (mukamas) väkisin kohti kaiteita. Pitoa löytyy silti kauheita määriä, vaikka kuskia pelottaa, ja sen mutkan olisi ilmeisesti voinut ajaa vielä kovempaa.

Porsche Racing Clubin harjoitukset, aika-ajot ja pari näytöslähtöä oli myös buukattu täksi päiväksi, ja olin lupautunut ratatuomariksi. Sain komennuksen suolenkille pistelle yksitoista, ja tuomareita tiputeltiin diesel-Cayennen kyydistä lippupisteille. Kelpaisi sivumennen sanoen tuollainenkin auto, silläkin pystyi ajamaan hämmästyttävän kovaa pitkin rataa... Aurinko paistoi edelleen, ja farkuissa oli sietämättömän kuuma. Harjoitukset sujuivat yllätyksettä, mutta aika-ajojen aikana tuli melkeinpä kiire. Olin yksin lippupisteellä, ja yhden kilpapossun pyörähdettyä oli mutkassa hiekkaa. Harmi vaan, että se mutka oli juuri ennen lippupistettä, joten raitalipun kanssa oli juostava varoittamaan muita kuskeja. Toinenkin possu kävi hiekalla, ja muutama muu lipsui miltei radalta, mutta ryppyjä ei onneksi täällä tullut. Kisassa sen sijaan yksi cup-autoista töräytti renkaisiin. Itse lähtöjen ajaksi sain apuvoimia pisteelle, mutta silloin ei enää pyörähdelty. Tyypillistä.

Cup-autoja kisaamassa
cup_autot.jpg

Ratapäivien saldona oli taas paljon naurua, juoksentelua pitkin varikkoa ja nestehukka. Tuli taas todettua, että on tämä vaan hienoa porukkaa. Myös Porsche-ladyt pitivät oman kokoontumisajonsa kahviossa, ja sen aikana suunniteltiin kaikenlaista omaa kivaa syksyksi.