Viimeinen (kai) päivä war roomia töissä, ja takki alkaa olla melko tyhjä. Pitkät päivät yhdistettynä siihen, että tämän projektin lisäksi olevat muut työt jää melko vähäiselle huomiolle aiheuttaa sen, että yöunet ovat menneet aikoja sitten. Heräilen joko ihan puhtaasti nyt tunkattavaa applikaatiota käsitteleviin uniin, tai sitten unissa on työkavereita ja kavereita tekemässä ihan hulluja asioita. Viime yönä oltiin Salossa isossa huvipuistossa, ja yksi lähti sieltä lentokentälle pariakymmentä minuuttia ennen konen lähtöä.

Kevät on hiipinyt lähes huomaamatta kimppuun, ja tällä viikolla huomasin yht'äkkiä että lunta ei ole juuri missään. Paitsi lenkkipolulla, loskan muodossa. Moottoritiellä oli kesänopeudet, linnut laulelee puissa ja kissat istuvat saunan lauteilla vaatimassa pääsyä ulkotarhaan. Saunan ikkunahan on heille ulko-ovi, ja paikalle sännätään toiveikkaina ja vauhdilla, jos menen vaikkapa laittamaan kiukaan päälle. Asiaankuuluva möksötys alkaa tietysti heti kun huomataan, että ulko-ovi pysyy kiinni ja eteinen on kaiken kukkuraksi kuuma.

Iguaanilaarissa on elämä munintahärdellin jälkeen palautunut normaaliksi. Iita on edelleen hiukan laihan oloinen, eikä Abe ainakaan tee massakuuria helpommaksi. Äijä tulee ja ajaa ruokakupilla olevan Iitan alas, ja heiluttelee vielä leukalappuaan ennenkun itse pistelee herkut poskeensa. Eilen suivaannuin niin, että ryöstin lautasen Abelta ja asetin sen lattialla (terraarion...) ihmettelevän Iitan nenän eteen. Sillä seurauksella, että Iita pullisteli, pihisi ja näytti leukalappua... Ei sen lempinimi turhaan ole kiukku-iita.

Juoksentelu sai uutta puhtia maanantaina, kun olin pääkaupunkiseudulla yötä ja lenkkivehkeet oli matkassa. Säntäsin hotellilta päämäärättä johonkin suuntaan, ja kirosin kimppuun käynyttä penikkatautia. Jossain Kilon nurkilla käännyin takaisinpäin....ja yht'äkkiä koipea kalvanut kramppi oli muisto vain. Viimeiset pari kilsaa tulin kuin lentäen, askel oli kevyt ja rullaava. Mietin, että tällaista sen juoksun pitäisi oikeasti olla, kun toivuin endorfiinihumalasta kylpyammeessa. Eilen ei kuitenkaan ollut ollenkaan samanlaista fiilistä - puhti loppui ihan vallan kesken kaiken, ja GPS mokoma väitti lenkin olleen jopa 750:n metrin mittainen.