Julialle ei kelpaa tutti. Ei minkäänlainen. Kokeiltu on luonnonkumisia ja silikonisia, ensituttia ja ties millä lailla muotoiltua. Oma peukku (ja/tai nippu muita näppejä) sen olla pitää. Mutsi pukee tylsästi tumput käteen kun mennään ulos, mutta ei hätää! Mummin kutomat tumput eivät ole este, vain hidaste! Kuten Jussin isä asian ilmaisi, "Niin sitä pitää vaikka läpi harmaan villan".

 

Vaunuista esiin kaivettu pieni peukaloinen

 

Myös pikkurillin voi ulkoistaa tumpuista, jos tarve vaatii

 

Pääsiäisenä kävimme kaukaisessa itäisessä provinssissa - Pyhtäällä. Ajomatka mummolaan meni rattoisasti yhden pysähdyksen taktiikalla. Harmi vaan, että se pysähdys suoritettiin paikassa, jossa ahtaat vessat on kierreportaiden päässä yläkerrassa, eikä koko paikasta löytynyt hoitotasoa! Neste Sipoonlahtea ei voi suositella vauvaperheille. Vaippa tuli kuitenkin vaihdettua (onneksi ei ollut kakka-), ja Julia söi pienen välipalan. Röyhtäily sujui venäläisturisteja ihmetellessä, ja nukkumatti takasi rauhallisen loppumatkan.

Lähtiessä oli pääsiäisen ainut päivä, jolloin lunta (räntää) tuli oikein urakalla. Passatissa oli kesärenkaat, eikä niitä alettu lopulta enää vaihtamaan takaisin talvirenkaisiin. Olihan se eksoottista ajaa melkoisessa pyryssä kesärenkailla...mutta keli oli kuitenkin sen verran lämmin, että se lumi muuttui vedeksi välittömästi maahan pudotessaan. Muuten olisikin ollut jännät paikat. Reissun ainoa jännitysmomentti tulikin siinä vaiheessa, kun siskon mökille piti ajaa. Lumisia metsäteitä pitkin... Päästiin miltei perille asti, ja vieläpä poiskin omin voimin. Kaiken kukkuraksi juuri veljien kanssa kahvitellessa oli naureskeltu, miten porukka oli ollut samoilla metsäpoluilla milloin milläkin pelillä jumissa (tai ojassa), ja oli saatu hälyttää apuvoimia paikalle.

Julia on alkanut hiukan vierastaa, ja "morbrorin" syliin päästyään aloitti neiti itkun melkein heti. Jannen vaimon sylissä sen sijaan oli paljon hauskempaa. Ihan vähän jopa naurattikin, eikä tilanne ollut yhtään niin kamala kun pari minuuttia aikaisemmin. Muuten reissu meni leppoisasti kaikkien muiden paitsi itseni osalta. Ekana yönä heräsin Julian kähinään ja totesin, että kurkku on pirun kipeä. Olo olikin lopulta hiukan höttöinen, ja sama meininki jatkuu edelleen. Toivottavasti en onnistu tartuttamaan samaa tautia Juliaan, ja toivottavasti tauti poistuu minua riivaamasta pian. Lenkille olisi nimittäin ihan kiva päästä.

 

Mummolassa lennettiin! 

 

Riippumatto, joka ostettiin mahavaivojen korjailemiseksi, toimii loistavasti myös matkasänkynä

 

Siskon mökillä oli Julian eväshetki...

 

...sillä aikaa, kun Nina ja Kari laittoivat pöydän koreaksi. Saatiin blinejä, mums! 

 

Äiti oli vähän väsynyt, joten isin kanssa sai rauhassa pelata pierukalapeliä

 

Pieni väsynyt matkustaja simahti jo ennenkun autoon päästiin