"Hot and spicy" on täällä saanut aivan uuden merkityksen. Kun täällä tilaa tulista, se oikeasti on sitä ja murkinaa syödään otsa hiessä. Kotimaan kebab tulisella kastikkeella ei ole mitään tämän reissun jälkeen. Lindakin huomasi tulisuuden olevan ihan uusissa sfääreissä, kun tilasi hot pot -paikassa reteästi tulisen potin kaveriksi tulisen kastikkeen. Paikka oli vielä Sichuanilainen, ja se maakunta on tunnettu tulisesta ruuastaan. Sichuanilainen kalaravintola tarjoili myös sellaista evästä, että oksat pois. Onneksi ei kuitenkaan ole suurempia myllerryksiä tullut mahaan tulisen murkinan takia. Ainoa, mutta sitäkin hurjempi vatsatauti tuli yllättäen Nokian kanttiinin pöperöstä.

Ruokaa tulee aivan takuulla ikävä. Täällä on ravintoloita ja katukeittiöitä vaikka muille jakaa, eikä niissä syöminen maksa juuri mitään. Katukeittiöistäkin uskaltaa syödä kaikenlaista, kunhan katsoo vähän mimmoisesta pömpelistä eväänsä ostaa. Jos kokki kaivaa nenää ja sen jälkeen kourii jalkoväliään, on syytä siirtyä seuraavalle kojulle... Lähistöllä oleva bao zi -nyyttejä myyvä paikka aiheuttaa taatusti vierotusoireita. Olen ihan koukussa nyytteihin, ja tyypit taitavat jo tunnistaa laowain, joka tulee raha ojossa hakemaan evästä

Aamulla oli taas ohjelmassa aivastelua ja yskintää. Kuiva huoneilma ja kärpäsen kokoiset "pien"hiukkaset Pekingin ilmassa eivät ilmeisesti sovi meikäläisen keuhkoille. Tämä ja pari sisätiloissa koneen ääressä vietettyä päivää järkyttivät vissiin mielenterveyttä sen verran, että tuli annettua pirulle pikkusormi ja liityttyä tähän asti välteltyyn juttuun nimeltä Facebook. Sieltä löytyi heti peruskoulun aikaisia luokkakavereita muutama kpl, kuten myös iso kasa muutenkin tuttuja tyyppejä.

Päiviä kotiinlähtöön ei tarvitse enää laskea, sillä ilmeisesti liian paljon vapaa-aikaa omaava Annika väsäsi joutessaan laskurin, josta voi katsoa kuinka pitkän ajan vielä olen poissa maisemista. Swänkä tulee muuten IRC-nicknamesta, eikä viittaa mihinkään vänkään tai vinksahtaneeseen...kai.