Juhannus meni kotona sadetta pidellessä, ja perinteisesti sitä seuraavalla viikolla alkoi auringonpaiste. Puutakujan residenssi lämpeni taas helteen myötä saunalukemiin, ja yhden hikisen yön jälkeen heitin peiton tämän kesän osalta mäkeen. Pussilakanakin tuntuu välillä olevan liikaa, etenkin kun öiseen aikaan emoalukseen telakoituu kolmekiloinen lämpöpatteri.

Perjantai oli etätyöpäivä, ja Cisse huuteli linjoilla oleville omat kommenttinsa. Yksi ihmetteli, että onko meillä lapsi huutamassa vai mikä on, ja valaisin vähän itämaisten äänenkäytön perusteita. Meillähän ei yksikään kissa sano miau, vaan sanat jotka sanotaan ovat joko "i", "knä" tai "määäää!". Helteinen päivä olisi vaatinut bikineitä ylle ja biitsillä lojumista, mutta Rovaniemeltä sunnuntaina starttaava Porsche Parade Finland vaati siirtymätaipaleelle lähtemistä. Nautin hetken ilmastoidun Golfin kyydistä käydessäni Forexissa (Norjan kruunuja siiven alle, ettei tule hätä), ja pienen hektisen pakkaus- ja siivousrumban jälkeen lähdimme omalla matkasaunallamme tien päälle.

Tampereen kautta oli tarkoitus ajella Jyväskylään, ja siitä eteenpäin kahden possun laumana Pihtiputaalle yöksi. Tku-Tre -väli oli tuskaisan ruuhkainen, ja sitä ilmastointia oli oikein vaan kovasti ikävä. Matkanteko ei ollut missään nimessä miellyttävää, etenkin kun olin nukkunut edellisenä yönä huonosti ja vähän ja mietin, että on sitä ihminen pöljä kun tällaiseen reissuun pitää lähteä. Kuskinvaihdos tapahtui reilusti ennen Tamperetta, ja sain oman osani ohituspaikan hakemisen tuskasta. Tampereen jälkeen meininki onneksi rauhoittui, ja kun matkasaunan saa hyvin pitkälti asettaa haluamaansa kohtaan liikennettä, oli ajaminen taas ihan miellyttävää.

Jyväskylässä yhytimme Sarapaltiot, ja ajelimme avopossun perässä hotelli Pihtiputaalle. Itse hotelli oli pieni ja hiukan nukkavieru, mutta ehkä juuri sen takia kodikas. Paikkakunnalla oli jonkunlaiset keihäskarnevaalit tuloillaan, ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua...tai jotain. Istuimme hotellin terassilla hetken aikaa ainoina asiakkaina, ja ihmettelimme paikallisia ohiajavia jumputtavia autoja. Hondan ja Volvon välinen poppivehje-kisa taisi päättyä Hondan voittoon. Ainakin se ajoi useammin siitä hotellin ohi. Parkkipaikalla nököttävät possut saivat varmaankin oman osansa huomiosta, ei vähiten sen takia että oli tökännyt omamme nurmikolle parkkipaikkojen puutteen takia.

Taas yhden hikisen yön (ilmastointia ei hotellissakaan ollut...) jälkeen lähdimme kohti Oulua. Vaihdoimme autoja päittäin, joten Sarapaltiot saivat oman osuutensa matkasaunasta. Ilma oli yhtä aurinkoisen helteinen kun aikaisemminkin, mutta meillä ei ollut hätäpäivää ilmastoidussa avoautossa(!). Kuski vaihtui taas, ja pääsin testaamaan 968:n ratissa olemista. Aikaisemmin olen tähän malliin tutustunut Botniaringillä ja todennut, että kyllähän sillä ajelee. Automaattivaihteisella ajaminenkaan ei sen enempää hämmentänyt, ja tiptronicin käyttö sujui kuin vanhalta tekijältä. Viihdyin ratissa oikein hyvin ja mietin, millainen ero omaan matkasaunaamme onkaan. Ahtamaton 968 kyllä kiihtyy, mutta ei yhtä kiukkuisen yht'äkkisesti kun 951. Jos kuuskasi on herrasmiesmäinen jazz, niin omamme on raivokas punk.

Oulussa kävimme syömässä hesesalaatit ja morjestamassa krapulaista possukaveria. Taitoimme taivalta omalla rakkaalla matkasaunalla, ja lämpötila kohosi taas sietämättömiin hellelukemiin. Onneksi Anu johti meidät lupaavasti tielle numero 924, ja siitä ajelimme yhtä soittoa Rovaniemelle. Matkan varrella meitä oltiin vastassa, 9xxfin-palstalta tuttu Jede odotteli prätkineen bussipysäkillä ja liittyi kahden possun letkaamme juuri parahiksi ennenkun bongasimme tienposkesta ensimmäisen poron. Herra poroherra seisoskeli muina poroina pientareella, eikä juuri näyttänyt välittävän ohiajavista autoista. Nörtteinä olimme Google Latitudesta jo seuraillut Tornivaarojen kanssa toistemme matkantekoa, ja jotain kitinää sijainnin päivittymisen verkkaisudestakin oli kuultu.

Meitä ennen oli Rovaniemelle siis huristellut Tornivaarojen poppoo, ja he olivat saaneet oman (lmastoidun!) kiesinsä pesuun.  Parkkerasimme omamme jonoon ja kauppareissun jälkeen kolme-possuiseksi paisunut letkamme huristeli vallottamaan sukulaisten huushollia. Teemun äiti oli ystävällisesti luovuttanut talonsa etelän ihmisille, ja paennut itse mökille. Hillitön armada hyttysiä hyökkäsi kimppuun heti kun autosta avasi oven - kyllä kyllä, pohjoisessa ollaan.