Kissat pääsivät tiistai-iltana ensimmäistä kertaa uuteen ulkohäkkiin. Cisse oli ensimmäisenä kuikuilemassa saunan ikkunasta, mutta virallisen testiajon suoritti kuitenkin Remu. Se tunki Cissen ohi ja ymmärsi heti kiivetä lautaa pitkin alas. Nemo sensijaan loikkasi ikkunalaudalta alas ("näin tästä on ennenkin karattu"), ja keskittyi sen jälkeen leikkimään lammasta. Häkissä ei kohta ole ruohoa ollenkaan.

Cisse suostui vain keikkumaan ikkunalaudalla, eikä edes yrittänyt kiivetä alas. Ylöspäin sensijaan olisi pitänyt päästä, häkin ainoa suunnitteluvirhe nimittäin löydettiin heti. Ikkunan ja häkin yläriman väliin jäi pieni väli, joka herätti kiinnostusta. Nemo ei ymmärtänyt ensin laudan päälle ollenkaan, ja huusi vain maassa. Eihän siinä muu auttanut kun kömpiä itsekin häkkiin ja nostaa katti laudalle, ja ruokapussin avulla houkutella ylöspäin. Katti oppi kerrasta, eikä Jussi sulkenut minua lopullisesti häkkiin. Ajatus varmasti käväisi mielessä...

Nemo ei olisi millään tullut sisälle syömään, mutta houkuttelin sen taas ruokapussia heiluttelemalla kupin ääreen. Herra epäluulo tuli pitkin hampain, mietti varmaan että jos nyt sisälle tulen niin tuo ikkuna menee kiinni justiisa. Ei mennyt, ja jonkun ajan päästä olikin hiljaista. Liian hiljaista. Herrat laajarungot olivat änkeneet itsensä em. suunnitteluvirheen raosta vapauteen, ja Cisse seisoi häkin päällä ihmettelemässä että mihis kaverit meni. Cisse tuli sisälle takaisin koska ulkoilma on pelottava, ja kissojenetsintä alkoi. Yöuni jäi taas olemattomaksi, ja seuraavana päivänä oli säkillinen unihiekkaa molemmissa silmissä. Kissat palautuivat joskus aamuyöstä, ja aamulla oli koko kööri taas vaatimassa murkinaa vasuun. Mokomat rakkarit.

Kuvia testikissojen ulkoilusta