Olen huomannut, että nykyään tuntuu olevan jatkuvasti vilu. Nuorempana ei viluttanut juuri koskaan (pikemminkin päinvastoin), mutta ilmeisesti oma sisäinen termostaatti on vääntynyt pienemmälle, eikä lämpöä enää riitä entiseen malliin. Onkohan iän myötä hidastuva aineenvaihdunta syypää asiaan, samoin kuin mahan ympärille kertyneeseen höttöön? Kolmekymppisten jälkeen on meininki kummankin osalta ollut silkkaa alamäkeä.

Kotona on itse asiassa kaksi lämmöstä pitävää - Cisse on varsinainen lämpöhakeutuva ohjus, joka mieluusti viettää aikaansa olkkarin hyllyssä pauhaavan pienen atk:n päällä. Otin paksumman peiton käyttöön, ja sen alle on itseni (ja insinöörin) lisäksi tunkemassa myös kolmekiloinen vilukissa. Taidan kohta muuttaa pysyvästi saunaan.

 

 

Cissen pötkötellessä hyllyssä pikku-atk:ta tukehduttaen, on laajarungoilla kissanpäivät sohvalla. Ei häiriköivää rääpälettä härkkimässä, vaan saa harrastaa male bondingia ihan rauhassa!

 

 

Alkuviikosta oli hillitön sumu ja pakkanen, joka vaihtui onneksi auringonpaisteeseen ja pakkaseen. Puut oli kuurassa, ja lenkillä ollessa oli kuin olisi tallustellut taikametsässä. Harmillisesti lenkki tuli suoritettua vasta pimeän aikana, kun reippaat resurssit viettävät päivän valoisan ajan tiukasti toimistolla. Sykemittari on ilmeisesti saanut Kiinassa jonkunlaisen kohtauksen, ja kiukuttelee nyt taas. Samoin se Ipod Shuffle ilman shuffle-ominaisuutta yllätti. Se oli jo aikaisemmin soittanut kaikki biisit peräjälkeen ilman minkäänlaista shufflea, mutta ovelana sekoitin eri artistien kappaleiden järjestyksen aivan mielivaltaiseksi, ja siirsin koko roskan soittimeen. Mitäpä tekee Ipod? No soittaa kuitenkin biisit järjestyksessä artistin mukaan! Hiukan jo kiukutti, mutta kuuntelin kuitenkin hilpeänä pitkästä aikaa enemmän tai vähemmän kieli poskessa tehtyä 80-luvun mekkalaheviä.

Sumuinen Salo, vai Mordorissako sitä ollaan?