Sunnuntai, jolloin piti olla siellä Gotlannissa, oli helteinen. Käytin tilaisuuden hyväksi, ja sudin ulkosalla öljyvahaa keittiön tasoon. Ilmassa ei vielä ollut sietämättömän paljoa siitepölyä, ja ulkona ei tilan tuuletuksesta tarvitse varsinaisesti huolehtia. Jussi ja Julia viettivät laatuaikaa sisällä leikkimaton päällä, ja sisällä piipahtaessani katselin kaksikon touhuja. Julia oli käännetty vatsalleen, ja tämä ei neitiä yleensä kauhean pitkään miellytä. Koska iskä ei kehotuksista huolimatta ymmärtänyt kääntää neitokaista, piti ottaa ohjat omiin käsiin. Muks vaan, ja Julia oli taas selällään. Hetki oli hiukan hämmentävä. Tämä oli nyt siis ensimmäinen käännähdys, ja oli ihan silkkaa hyvää tuuria, että satuin näkemään sen omin silmin.

 

Pierukalapelin peluu sujuu myös kyljellään pötkötellen

 

Vatsaltaan selälleen -kääntyily oli nyt siis hanskassa, mutta vielä pitäisi toisinkin päin käännähtää. Julia ei ihan vielä ymmärrä siirtää alempaa kättä pois sohottamasta ja estämästä kierähdystä, mutta luja tahto näköjään vie läpi harmaan kiven. Julia halusi kääntyä, joten käsien asennoista huolimatta tämä toimenpide suoritettiin! Tällä kertaa sattui olemaan puhelin kourassa, ja sain napattua pari kuvaa tyllerön päättäväisestä ensikierähdyksestä.

Käännntyyyyy....

 

...gngngngngn...

 

Puhhuijaa, ottipas koville!

 

Toinenkin uusi aluevaltaus on tehty - syöttötuolissa istuminen! Huuto.netistä löytyi punainen Tripp Trapp -tuoli sopuhintaan, ja sitä odotellessa testattiin vauvakerhon syöttötuoli. Hyvinhän se sujui, ja ensi-istumalta upposi koko purkki hedelmärahkajutskaa. Julia on sivumennen sanoen vissiin vauvakerhon nuorin lusikalla eväänsä syövä, kaikki muut tuntuvat tulevan toimeen vielä maidolla. Vieläpä tissistä tulevalla. No, ei oteta asiasta sen suurempaa paniikkia. Ainakin kasvukäyrien mukaan Julia saa riittävästi sapuskaa, eikä vielä ainakaan ole michelin-ukon muotoja pahemmin havaittu.

 

Plrrrrr, anna ruokaa. Kuvassa myös mutsin sormi.

 

Viime viikko oli ihanan lämmin, miltei helteinen. Harmillisena ja ärsyttävänä miinuspuolena on se, että kaikki rehut tuntuivat paukahtavan kukkaan samaan aikaan, eli siitepölyä oli ilmassa aivan sietämättömän paljon. Auto, vaunut, pyykit ja nenänpää on keltaisena, ja myös ei-allergiset tuntuvat niiskuttavan. Sadetta on odoteltu, mutta ne kaksi tippaa jotka maahan asti satoivat eivät paljoa auttaneet. Ei pitäisi valittaa, kun kerrankin on ollut lämmin, mutta kyllä minä niin mieleni pahoitin kun norjanangervot kukkii kuin viimeistä päivää. Ja levittelevät sitä siitepölyään joka koloon.