Perjantaina oli tiimin OPM-meiningillä järkätty saunailta, ja vietin sen tavoistani poiketen selvinpäin. Salosta kotiin on edelleen matkaa se 55 km, eikä julkinen liikenne nyt oikein houkutellut. Samalla olin automaattisesti kuskina parille työkaverille, joista toisen kömpiminen takapenkille ja sieltä pois näytti (ja kuulosti) kovin hankalalta. Seuraavassa autossa voisi ehkä olla myös takaovet... Jostain oli vielä kaiken kukkuraksi ilmestynyt kauhea sumu.

Olin illan mittaan ryystänyt puolitoista litraa vissyä, ja kotiin päästyäni join yhden siiderin. Lauantaiaamuna oli aikainen herätys koiranäyttelyn takia, ja olo oli kuin krapulaisella konsanaan. Ilmeisesti liian vähäinen yöuni oirelehtii vanhemmiten samalla tavoin kuin kankkunen, tai sitten maksa on lyönyt hanskat lopullisesti tiskiin.

Koiranäyttelyssä on kovin erilainen meininki kun kissojen vastaavassa. Kissoilla on pitkät rivit häkkejä joihin omistaja ripustelee verhot ja sisustaa sen muutenkin, ja jokainen kissi on omassa pikku yksiössään näyttelyvieraiden ihmeteltävänä. Koirat sensijaan ovat joko kuljetuskopperossaan tai hihnan päässä kehänsä vieressä, ja melu oli sen mukainen. Tapasin sedän vaimoineen ja koirineen, ja ihmettelin hetken heidän kehäänsä. Tämän jälkeen oli Katja ja Pitmywits-klaani omassa kehässään, ja harjoittelin touhukkaasti ison kameran käyttöä. Olen viimeksi nähnyt Katjan koiran pennut ihan pieninä naskalihampaisina palleroina, ja nyt niistä oli kasvanut komeita koiria. Ja pärjäsivätkin hyvin!

Kotona tehtiin kotimais-kiinalainen versio hot potista. Lulu oli bonganut Helsingistä uuden kiina-marketin jossa oli tulista pottisoosia, ja sain sisäpostilla pussillisen tätä tavaraa. Biltemasta kaasupoltin, kiinalainen soosi Arabian valurautapataan ja kaupasta haalitut murkinat kiehumaan. Pataan meni porkkanaa, bataattia, chorizo-makkaraa, nakinpalasia ja kanasuikaleita. Ja tofua ja sieniä, joista kumpaankaan Jussi ei koskenut... Murkina syötiin tietysti oikeaoppisesti puikoilla.

Talvi on tullut, ja Golf-parka näyttää murheelliselta. Kauhea jää- ja suolakerros on pellin päällä, ja pissapoika huutaa jatkuvasti tyhjyyttään. Mielummin kuitenkin lunta ja pikkupakkanen kun vettä ja pimeyttä. Kissoilla on ihmeteltävää takapihan lintulaudan liikennettä vahtiessa, ja kaikki sylipaikat viedään joko Cissen tai Remun toimesta. Poltan tyytyväisenä kynttilöitä ja ihailen tuunattua olkkaria.  Vallilan (sikakalliit) verhot, joita ihailin netistä jo Pekingissä, pääsivät Puutakujan ikkunoita koristamaan.

 

Cissen lempipaikka - syli

 

Pupu vai kissa?

 

Kaikki kolme karvanaamaa vahtimassa takapihan lintulautaa

 

Talvi tuli!