Kodin vieressä olevassa pikkuputiikissa oli myynnissä ruisleipää! Samaa kamaa mitä kotomaassa saa Real-nimisenä, ja tämä väitti vielä olevansa "organic". Hinta oli tietysti kolminkertainen paikallisiin höyrytettyihin vehnäsämpylöihin verrattuna, mutta sainpahan kerrankin kunnon leipää! Mutustelin tyytyväisenä saalistani eilen, enkä sitten muuta ruokaa tehnytkään. Punttisalireissun jälkeen olin niin kuollut, että hedelmät ja hiukan lisää luomuleipää riitti vallan hyvin. Kunnon suklaatakin (imported) on löytynyt, nyt kun vielä löytäisi salmiakkia jostain... Katjan läksiäislahja-salmiakit on syöty aikoja sitten.

Punttisalille meno sujui jo ilman kommelluksia. Tiesin mistä saa sandaaleita, enkä toheltanut enää avainten tai minkään kanssa ja ajattelin, että tämähän alkaa sujua. Tein pienen treenin ja palasin pukukaapille...ja kirosin hartaasti. Joku oli pihistänyt vaivalla kaapista esiin kaivamani isot sandaalit. Perkele. Samassa kaappiloosissa oli pikkuruinen mummo joka itsekseen hyräillen puki ja pakkaili vaatteitaan...jalassaan noin seitsemän numeroa liian suuret sandaalit. Mumma oli selvästi ottanut penkin alle jättämäni sandaalit käyttöönsä, eikä välittänyt yhtään siitä, että ne tosiaan olivat kuin surffilaudat hänen pikkuruisissa jaloissaan. Ei siinä sitten muu auttanut kun lähteä takaisin sandaalikaapille ja koittaa löytää toinen suuri pari. En viitsinyt alkaa (englantia todennäköisesti puhumattomalta) pikkuruiselta mummukalta penäämään sandaaleitani takaisin. Etenkin kun mumma hyräili koko ajan jokseenkin karmivasti. Toimistolla nenän edssä on Stephen Xing -nimisen jampan työhuone, ja mumman hyräilystä tuli mieleen amerikkalaisen melkein-nimikaiman kirjalliset tuotokset.

Nukkuminen on jäänyt hiukan vähälle, ja nyt väsyttää kovin. Jostain syystä kuppelehdin pystyssä vielä puolenyön maissa, ja siinä vaiheessa vasta alan puuhastella hammaspesua ja nukkumaanmenoa. Unohdun vielä lueskelemaan, ja kello onkin jo yksi kun tajuan laittaa pään tyynyyn. Viime yönä näin vielä kaiken lisäksi aivan ihmeellisiä semi-painajaisia, ja heräilin tietysti niihin. Yksi syy yökukkumiseen taitaa olla se, että nyt kun on toimiva netti, tulee jämähdettyä läppärin ääreen. Kotosuomesssa on kello viisi tuntia vähemmän, ja juoruilen irkissä päivän tapahtumista Jussin ja muiden kanssa. Melkein kun kotona olisi siis, sillä erotuksella, että ulos kun menet niin ihmiset ovat päätä lyhyempiä ja puhuvat siansaksaa. Ja salmiakkia ei löydy kaupasta.