Kissanpentuja löytyy roskiksesta. Mustasukkainen mies ottaa exänsä hengiltä. Saksassa yksi luuseri päättää tappaa itsensä, ja samalla viisitoista muutakin. Kissaliiton lehdestä selvisi, että muutama kasvattaja on toimenpidekiellossa eläinsuojelullisista syistä. Pohjois-suomessa yksi jäteläjä päättää kännipäissään lopettaa koiransa puukolla ja vasaralla, onnistumatta. Ja koiraparka viettää yön verissään. Itkuksi pistää kun uutisia lukee ja kuulumisia vaihtaa, tuntuu että hyvyys on taas kadonnut ihan kokonaan. Unicefin lastenvaunukampanjakaan ei juuri ohikulkijoita hetkauttanut. Missä voi irtisanoutua ihmiskunnasta? Olen ensimmäisenä kuponkia täyttämässä. Se, että voittaa evoluution arpajaisista toimivan peukalon tarkoittaa näköjään sitä, että voi kiusata pienempiään ja välittää vain itsestään.

Viikko on muutenkin mennyt jokseenkin mälsä-vaihteella. Tiistaina tuli äkkilähtö Espooseen, ja keskiviikkoaamuna huristelin uutta moottoritietä pitkin pelipaikalle. Vihdoin tuo tie on saatu auki, eikä tarvitse kököttää rekan perässä kaksikaistaisella tiellä ohituspaikkaa vaanien! Superpitkän päivän jälkeen hotellille, sieltä kaupungille palloilemaan ja havaitsemaan, että syöminen on taas unohtunut. Myöhäinen siideri Lindan kanssa Vltavassa, ja seuraavana aamuna taas loputtomalta näyttävän ongelmavyyhdin kimppuun. Illalla kotiin rattiin nukahtamista vastaan taistellen, ja koomassa sohvalla lojumista. Tämän päivän piristyksenä oli lounas Peshawarissa ja aamukiukkua hölmöilemällä hälventänyt työkaveri, mutta töiden jälkeen sammuin taas kuin saunalyhty. Tuntuu, että viikolla ei ole ollut elämää ollenkaan, pelkkää työ-sohva -akselilla liikkumista.

Jotain positiivistakin sentään on - Velokatin juniorit (Cissen veli ja sisko) pärjäsivät ilmeisen hienosti marraskuun näyttelyssä. Onnittelut Sannille ja Pekkolle, fillaripentue taitaa olla kauttaaltaan komeaa porukkaa :-)