Viikko on näköjään taas mennyt aivan liian nopeasti. Mihin ihmeeseen se aika oikein menee? Ja miksi väsyttää edelleen niin, että jos iltapäivällä istahdan sohvalle, tulee uni aivan takuulla. Niinkuin sinäkin päivänä, kun piti vielä pieni työjuttu hoitaa. Istahdin läppäri sylissä sohvalle, nojasin hiukan taaksepäin ja koitin vähän rentoutua...ja avasin silmät seuraavan kerran kolmen vartin päästä. Sylissä nukkuivat sekä läppäri että Cisse.

Viime perjantaina oli Velokatin ihmiset käymässä, ja Cisse ujosteli tapansa mukaan ensin aivan hullun paljon. Laajarungot käyttivät taas tilaisuuden hyväkseen, ja tulivat keikistelemään ja hakemaan rapsutukset uusilta rapsuttavilta käsiltä. Kaikki temput piti vieraille näyttää, etenkin kun sintti luimisteli nurkassa eikä ollut kenenkään turkissa roikkumassa, ja Nemokin innostui leikkimään (Cissen) lelun kanssa. Cisse rohkaistui hetken päästä, ja vanhat jäärät väistyivät muualle murjottamaan. Ennenkun Velokatin tyypit tulivat, oli Jussi-parka joutunut hetkeksi ulkoruokintaan. Huikkasin takapihalla grillä putsaamassa olleelle insinöörille heiheit, laitoin oven kiinni...ja lukkoon. Ja lähdin etuovesta pihalle. Jussi sitten soitteli hetken päästä, että voitkos tulla päästämään sisään, kun ei ole noita avaimia tässä.

Keskiviikkona oli taas reissattava Espooseen, ja aamulla koitin hakea yhtä tiettyä levyä matkamusiikiksi. Otin possun avaimet ja katsoin onko levy siellä, ja lähdin avain taskussa huristamaan Golfilla kohti pääkaupunkiseutua. Onhan meillä toinenkin avain kumpaankin autoon, ja possun toinen avain on Jussin taskussa, ajattelin siinä vaiheessa. Espooseen päästyäni tuli tekstiviesti "onks sulla nyt molemmat possun avaimet siellä?", ja totesin, että näköjään juu. Toinen avain oli repussa, toinen taskussa. Päivällä Jussi motkotti irkissä, miten joutuu fillarilla käymään kaupassa. Totesin tähän, että muuten hyvä muttakun se fillarinkin avain on mulla täällä matkassa... Voi miesparkaa.

Kiina-reissun suhteen on parissa päivässä tapahtunut aivan hullun paljon. Herra real estate agent Kiinasta ilmoitti, että hänellä olisi kämppä hyvällä paikalla, short term international transfer -sopimus tuli allekirjoitettavaksi ja buukasin itselleni lääkärintarkastusajan. Kävi ilmi, että jos mielii olla Kiinassa yli kolme kuukautta, pitää ottaa rokotus Japanin aivokuumetta vastaan (kolme piikkiä), se Twinrix (kolme piikkiä), ja käydä tarkistuttamassa itsensä päästä varpaisiin. Sain liitteenä aivan hullunkurisen lomakkeen, jonka jokaiseen kohtaan pitää lääkärin kommentoida, ja liitteeksi pitää olla keuhkoröntgenkuvaa ja sydänkäyrää ja ties mitä. Itseäni huvitti erityisesti kohta "Mentally confused", siihen pitää ilmeisesti vastata "yes". Lomake löytyy naureskeltavaksi tästä:  Medical check for foreigners

Nyt alkaa oikeasti tuntua siltä, että olen tosiaan lähdössä johonkin. Hirveä hirvitys iski päälle, ja olin niin kauhuissani että oksetti. Hulluko minä olen kun heilahdan maapallon toiselle puolelle kuukausitolkuksi, jätän Jussin tänne kissojen ja ötököiden ja kaiken kanssa, ja vielä kun Cissekin on niin pieni. Kääk, apua. Reissun jälkeen on varmasti tyytyväinen olo, mutta nyt kyllä epäilen omaa mielenterveyttäni.

Grillauksen jäljiltä oli iltana eräänä jäänyt kanapihvi keskelle keittiön pöytää. Ilmeisesti kissojen iltaruoka oli riittämätön ja/tai huono, sillä pihvi löytyi aamulla raadeltuna ja 3/4 koostaan menettäneenä keittiön pöydän alta. Laajarungot ymmärsivät pysyä poissa, mutta Cisse yritti kovasti vakuuttaa syyttömyyttään.